meeenoolippu, meeeenolippu
20. Heinäkuuta 2010 klo 20:51 Kirjoitteli: FreiaHeipähei…
kaikille niille, jotka ovat täällä käyneet ihmettelemässä, että mitähän näille kulkureille sittemmin tapahtui: OssiBussi on viettänyt uneliaan alkuvuoden yhä Kirgiisivuorten syleilyssä, kun me pyörähdimme Intian jälkeen Haitille avustamaan metsän jälleenistutuksessa. Sieltä tulimme pienelle Suomi-vierailulle ja oi, se onkin ollut tarpeellista metsähengitystä ja laineenliplatusta sekä ihmisrakasvirtaa… Kiitos kaikille hyvistä hetkistä, hienoista retkistä, nauruista ja lauluista.
Jotenkin ihmeellisesti oomme onnistuneet sulkemaan mielemme edessä siintävältä uudelta pitkältä ja tuntemattomalta matkalta ja keskittymään kulloiseenkin hetkeen. Jossain sielunsopukoissa on kuitenkin jo tovin asunut tieto uudesta matkasta Kirgisiaan. Kirgisiaan, jonka kansa on viimeisen puolen vuoden aikana kärsinyt ja tutissut etnisissä mellakoissaan. Kauniin kauniista Kirgisiasta on välittynyt mediassa verisiä kuvia… Etenkin Osh-kaupungin ympäristöstä sadat ja tuhannet ja sadattuhannet ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja paenneet Uzbekistaniin.
Meidän polkumme (minä ja Gabriel) tulee kulkemaan junalla halki Venäjän ja Kazakstanin (95 tuntia junassa, juhuu!), ensin Almatyyn. Sieltä saanemme kirgiisiviisumit ja niin ollen OssiBussia jälleennäkemään elokuussa! Ja jos OssiBussi onnellisesti siellä hyrisee, uudet seikkailut alkakoon!! Lastenkulttuurin värikäs lähettiläs valmiina uusiin retkiin… mitä ikinä maailmankaikkeus parhaaksi tarjoilee..
Huomenna siis junaan kaikkien rinkkojen, reppujen ja kapsäkkien kera… Bussille paljon tuliaisia; on lasikuitukittiä, sivupeilejä ja kiinnityshihnoja, ruuvia, mutteria ja työkaluja. Onpa sitten vielä itukaukaloa, siementä ja papua joka lähtöön ja sitten vielä kuvauskalustoa yllinkyllin, kaikkineen koko komeus 120 kiloa. Ensipysäkki Pietariin, (Tuija joo voit alkaa voimistelemaan hauistasi) ja sitten kohti Almatya…
Ja tänne nyt siis jatkuu päivitykset taas tämän taukoilun jälkeen, kiitos että kuljet kanssamme, jaat tätä Matkaa. Uskomatonta, miten arvokasta se onkaan; tietää miten jokunen ihminen myötäelää ja tukee suurta retkeämme.
Huimaa!
21. Heinäkuuta 2010 klo 23:25
Turvallista ja sopivan mielenkiintoista matkaa! Tervetuloa Moskovaan, mikäli se jotenkin osuu matkan varrelle.
22. Heinäkuuta 2010 klo 12:49
Jukka, kiitos vahvoista käsistäsi Lahden päässä…pääsimme hyvin perille Pietariin. Matka jatkuu 3h päästä ja vietämmekin sitten loppuviikon junassa kohti Alma-Ataa. Täällä on jo vesimelonikausi alkanut :) Pidämme Moskovan mielessä!