Onpa mahtavaa seurailla teidän matkantekoanne. Kokemuksia kerääntyy teidän jokaisen reppuun ylitsevuotavsti. “On mitä kertoa lastenlapsille kiikkustuolissa!”
Reipasta luettavaa tuo, että lapset ovat kaikkialla yhtä innostuneita ja uteliaita kokeilemaan heille vierastakin kulttuuria. Kukahan heihin kylvää sen epäluulonsiemenen!!?? Niinpä!
Reipasta mieltä, hyviä yhdessäolonhetkiä ja ennenkaikkea voimaa ja varjellusta matkallenne!
Ensi viikolla meidän kummipoikamme täyttää siellä vuosia! Ison iso halaus Jari-Matille!
Lämmöllä Anneli-kummi

Hienoa kun on päässy seurailemaan teiän matkaa blogin kautta :) sekin on jo voimaannuttavaa kun saa täältä käsin annoksen energiaanne ja kuulla ideoistanne. Voin vain kuvitella millainen vaikutus teillä on tapaamiinne ihmisiin ja ympäristöön., wau!

Ilo ja viisaus olkoon matkassanne edelleen!

-Julia

P.s

Itse olen suuntaamassa intiaan joulukuussa ja olisin kovasti halunnut tavata teidät kaikki, joten harmin paikka tuo viisumihomma - vaikka se taitaa tosiaan tarkoittaa sitä, että teillä on vielä tehtävää muualla ;)
Mutta hei Jari-Matti, laita spostia, katsotaan jos tiemme osuvat yhteen?

dahlberg.julia(a)gmail.com

Itikka-Huukon Aapeli-poika
se ei pelkää sorsia, koita
siellä se lentää sorkat ojossa
lamerat kiikarit sojossa
selässä reppu
ja päässä hattu
räpikkäät sormissa
kuulokkeet korvissa
katselee ihmeissään yllä maan
mihinkäs mihinkäs laskeudutaa
missä ois poijulla paikka olla
levähtää, huokaista kalliolla
mihin vois asettaa väsyneet jalat
missä sais naukkaista pikkuiset palat

Harakat katsoo
ja möhköset huomaa
missä se Aapeli
vetelee juomaa
kumma on otus
mistä lie tullut
möhkösten mielestä
toimii kuin hullut
kieltä ei osaa
tapoja taida
ymmärrä ei
vaikka puhelee Zaida
matkaa vaan jatkaa
vinkkelis vonks
Intia mielessä
sillä kai onks

Silläkin matkalla seikkailtiin, selvittiin ja takaisinkin tultiin. Samaa tälle matkalle tv Virpi-äiti

Halauksia ja voimaa!

Iina