Riippukeinu in memoriam
8. Tammikuuta 2008 klo 21:39 Kirjoitteli: GabrielOlen tanaan ollut puuhakas ja sen seurauksena reppu on taynna mm. pressuja, narua, vedenpuhdistusvalineita, kynttiloita ja tulitikkuja ja paaljon suklaata. Uskon, etta nama auttavat selviytymaan viidakosta ja mahdollisista uusista myrskyista!
Varpaanikin alkavat jo parantua. Mutasadehelle -kuuri laittoi kaikki varpaat kuoriutumaan ja aukenemaan ikavasti…onpahan nyt hieno puhdas iho varpaissa, sietaa nayttaa naapurillekin.
Lahden tana yona matkustamaan Ciudad De Mexicosta takaisin kohti viimeksi kovin tulvaisaa Rio Desenganoa ja rainbowleiria. Taytyy menna katsomaan, loytyyko jokeen jaanyt riippukeinuni sielta ja miten ovat veljet ja siskot jaksaneet sademetsassa.
Kamerani ei ole palautunut tulvadipista. Ei nakojaan reissua ilman kameran tuhoamista. (on varmaan kohta jo ennatys…5 kameraa neljaan vuoteen) Onneksi on vakuutus ja Meksiko sen verran moderni, etta taalta loytyi uutta kuvauskalustoa.
Kaikki siis reilassa! Sain muuten tanaan tyotarjouksen pienesta puodista, joka myi tyokaluja, naruja ja pressuja…vanha omistajapappa piti minua ilmeisesti sen verran myyvan nakoisena, etta olisi palkannut heti toihin.
Jah, hymyilkaa ihmiset paljon!
Tuukka, nokka kohti sademetsaa
9. Tammikuuta 2008 klo 10:27
Näitä oisi nautinnollisempi lukea, jos olisivat “naapurin pojan seikkailuja”,mutta kun on oma viuhtoja! Vaan menoksi taas ja niinkuin lääkäritäti aikoinaan sanoi: Sinulla täytyy olla monta suojelusenkeliä ja kaikilla kiire…Seikkaile siis suojassa.
2. Helmikuuta 2008 klo 12:40
Voi Tuukka sinua ja siun kameroitasi! Muista seuraavalla kerralla: vesi+kamera=ei hyvä. :D -Nimimerkillä yhtä kameradippailuasi vierestä seurannut